Blogi: Räppityöpajoilla kieli ja tarina tutuksi – Hyvinvointia sanataiteesta!


Suomen kirjapääkaupungissa Sastamalassa tehdään monipuolista yhteistyötä lukemisen ja kirjallisuuden parissa. Blogissa esittelemme paikallisia toimijoita sekä toimintamalleja, joilla kirjakulttuurin asemaa on paikkakunnalla vahvistettu. Lukeva Sastamala – Hyvinvointia kirjakulttuurista!

Esittelyssä Sastamalan kulttuuripalvelut

Simo Nieminen työskenteli vuosina 2023–2024 Sastamalan kaupungin kulttuuripalveluilla yhteisötaiteilijana. Idea sanataiteilevasta yhteisötaiteilijasta Kirjapääkaupungissa syntyi hyvinvointipalveluiden johtoryhmän keskuudessa. Perintösäätiö-rahoitusmalli mahdollisti määräaikaisen yhteisötaitelijan palkkaamisen. Nieminen tunsi heti vahvaa vetoa tähän pestiin koulutuksensa ja aiemman työkokemuksensa pohjalta.

 

Haastattelussa yhteisötaitelija Simo Nieminen

Kerro työstäsi sanataiteen yhteisötaiteilijana:

Työni pääpainotuksena oli alkuun kouluyhteistyö ja nuorille suunnattu lukutaitotyö. Ensimmäinen isompi missioni oli kiertää kaikki yläkoululuokat kahden oppitunnin mittaisen räppityöpajan kanssa ja tehdä jokaiselle yläkoululuokalle oma kappale muistoksi. Kappaleista koostuva Potpuri esitettiin viime vuonna Sylvään koulun syntymäpäiväjuhlilla.

Olen pyrkinyt vastaamaan yhteistyöideoihin laajasti, ja työpajoja, esityksiä sekä tapahtumia on kertynyt varsin monimuotoisesti. Syksyn 2024 kiertueeni kohdistuivat kaikkiin kaupungin eskareihin ja ykkösluokkalaisiin. Juuri tekemäni raportin mukaan olen työsuhteen aikana tavoittanut 5 736 paikkakuntalaista ja tehnyt yhteensä 71 biisiä eri yhteisöjen kanssa.

Tärkeänä kehitystyönä sain työsuhteen aikana luotua oman runorentoutuskonseptin, jonka pääsin myös toteuttamaan Vanhan kirjallisuuden päivien pääohjelmassa Sylvään koululla.

Kaikkiaan työsuhde on ollut oikein mieluisa. Olen päässyt käyttämään ammattitaitoani ja osaamistani monipuolisesti, kokenut tulleeni arvostetuksi ja tärkeäksi osaksi koko kaupungin kattavia hyvinvointipalveluita ja kasvatusverkostoa.

Miten innostat lapsia ja nuoria lukemisen ja kirjojen pariin?

Sanataiteilijana lähtökohtani ovat itse tekemisessä. Sanataideyhdistys Yöstäjän jäsenenä ympärilleni on kertynyt vankka ammattilaisten yhteisö, jossa kehitämme harjoituksia ja työpajakokonaisuuksia juuri lasten ja nuorten tekijyyttä korostaen. Erilaisten harjoitusten kautta pystymme sujahtamaan sisään milloin mihinkin genreen tai yksittäiseen kirjaan. Kirjat ja tarinat tulevat helposti lähestyttäväksi, kun niiden maailmaan on päässyt lähes huomaamatta käsiksi.

Tarinoiden ja taiteilijoiden on tarkoitus ruokkia mielikuvitusta ja rohkaista sen käyttöön. Työpajojen tarkoituksena on luoda ilmapiiri, jossa kunkin oma taiteilijuus lähtee lentoon ja tarina pääsee siivilleen. Tarkoitus on tuoda arkiseen kouluympäristöön hieman taikaa tarinoiden ympärille ja saada ns. mielikuvitusvetoisesti lapset tarinoiden, kirjojen ja lukemisen pariin.

Millaisia menetelmiä itse käytät työssäsi?

Usein sanataidepajoissa lähdetään liikkeelle tarinan kannalta olennaisista seikoista eli hahmoista ja tapahtumapaikoista. Yhteisöllisenä tehtävänä käytämme usein karttatehtäviä. Suunnittelemme yhteisen tapahtumapaikan ja tämän jälkeen suunnittelemme sopivia hahmoja kyseiseen paikkaan. Tästä lähtevät kaikki tarinat ja niihin sidoksissa olevat muut harjoitteet.

Räppityöpajoissa lähtökohtana on rytminen ja soiva kieli. Rytmitaulukko-menetelmän avulla kirjoittamista rajoittamaan saadaan musiikin iskut. Kun riimejä sovitetaan taulukkoon, tulee kirjoittamisesta palapelimaisempaa. Yhdessä säkeistöjä räppäillessä havaitsen usein oivalluksia, kun säkeistö loksahtaa rytmisesti paikalleen. Onnistumisen kokemukset yhteisen säkeistöjen ja biisien kirjoittamisen kohdalla ovat usein voimakkaita, kun kukaan ei alkuun uskonut, että me pystymme yhdessä tekemään biisin.

Kappaleet myös jäävät elämään pitkään yhteisöissä. Kuulin hiljattain opettajalta, että oppilaat halusivat kuulla vielä kuudennen luokan lopussa neljännellä luokalla nauhoitetun kappaleen. Pidin tätä erittäin vaikuttavana! Olin ollut luokan kanssa kaksi tuntia ja kappale eli heidän keskuudessa vielä kahden vuoden jälkeenkin.

Mikä on parasta lukemisessa?

Lukemisessa parasta on toismaailmallisuus, näkökulman vaihto ja oivallukset. Kirjat vievät omaan maailmaansa ja samalla onnistuu helposti omien asioiden vaivihkainen käsittely. Kirjojen tuomat ulkopuoliset ajatukset auttavat ratkomaan arkisia ongelmia ja tuovat uusia ideoita. Toisinaan voin etsiä jännitystä vain viihtymissyistä, mutta elämänkatsomuksellisista lähtökohdista parasta lukemisessa ovat oivallukset ja oppiminen.

Simo Niemisen lukuvinkki blogin lukijoille

Tällä hetkellä luen Jukka Viikilän Hiekkalinnat-romaania. Hienovarainen rakkausromaani kätkee lähes jokaiselle aukeamalleen oivallisesti tiivistettyjä anekdootteja. Yleismaailmallinen ja muisteleva ote lukeutuvat tämän kirjan vahvuuksiin ja tällä hetkellä suositukseni osui itselle ajankohtaisimpaan kirjaan.

 

 


Tags:
blogi kulttuurikasvatus Lukeva Sastamala lukutaitotyö sanataide työpaja yhteisötaiteilija