Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi toteutti 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi keruun kohdistuen ihmisten muistoihin ja kokemuksiin kirjahyllystä. Keruu toteutettiin yhdessä Pälkäneen kunnan ja Avoimet kirjahyllyt -tapahtuman kanssa lokakuun 2021 ja maaliskuun 2022 välillä.
Suomalaisen kirjan museo Pukstaavia ylläpitävän Suomen Kirjainstituutin säätiön päämääränä on vahvistaa kirjakulttuuria, edistää lukemista ja vaalia näihin liittyviä aineellisia ja aineettomia kulttuuriperinnön arvoja. Näiden päämäärien yhtenä toteutusmuotona ovat muistitietoon ja kokemuksiin liittyvät keruut, joita on kymmenvuotisen toiminnan aikana toteutettu jo neljä. Aiempien keruiden aiheina ovat olleet sadut, urheilu kirjallisuudessa ja Väinö Linnaan liittyvät lukukokemukset.
Pukstaavin strategiaan on kirjattu kokoelmien saavutettavuus ja pedagogiset tavoitteet. Muistitietokeruut edistävät voimakkaasti näitä tavoitteita. Keruiden aineistot ovat vapaasti kaikkien luettavissa ja käytettävissä tutkimuksellisiin tarkoituksiin.
Suomessa on vahva perinne kirjoittamalla kerätyn muistitiedon ja kokemuksellisen tiedon keräämiseen ja tallentamiseen. Muistitieto on noussut historiantutkimuksessa merkittäväksi lähteeksi sen myötä, kun tutkimuksen katse on kiinnittynyt ihmisten ja yhteisöiden omakohtaisiin kokemuksiin ja merkityksiin. Näin etnografiset aineistot ovat ikään kuin levinneet ihmisläheisestä etnografiasta historiantutkimukseen. Kansainvälisesti puhutaan termillä oral tradition, koska tietoa kerätään usein haastattelemalla. Suomessa on kuitenkin kerätty erilaisin kirjallisin keruin kokemuksellista muistietoa ja kansanperinnettä jo vuodesta 1935, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti Kalevalan riemuvuoden kunniaksi laajan keruun, joka tuotti silloiseen Kansanrunousarkistoon muun muassa kymmeniätuhansia tarinoita ja syntytarinoita.
Pukstaavin lukukokemuksia tallentaviin keruihin sopii hyvin vastausten kirjallinen muoto. Vastausta tuotetaan rauhassa yksin; aivan kuten perinteisesti kirjaa luetaan. Kotiemme kirjahyllyt -keruuseen saatiin 93 vastausta. Voit siirtyä lukemaan vastauksia tästä: https://lukukokemus.fi/kotiemme-kirjahyllyt-2021-22/
Kirjahylly-keruussa kysyttiin muun muassa: minkälainen kirjahylly sinulla on, mistä ja milloin olet sen hankkinut, kuinka paljon sinulla on kirjoja hyllyssäsi ja miten olet ne järjestellyt? Useat vastaajat kertovat vastauksissaan omasta kirjahyllystään osana kodin sisustusta ja myös lapsuuden kotinsa kirjahyllystä sekä vapaa-ajankodin hyllyistä.
”Säilytän kirjoja huolellisemmin kuin lapsuudenkodissani. Lapsuudessani tärkeää oli kirjojen käyttö, nykyisin ne ovat myös osa sisustusta ja minäkuvaani. Kirjahyllyn pitää nykyisin olla kaunis katsoa ja käytännöllinen sekä riittävän tilava. Haluan tietää, missä kirjani ovat. Lapsuudessani kirjat olivat missä milloinkin, jos niille ei ollut tilaa hyllyssä.”
Kirjahylly piirtyy vastauksissa tärkeäksi osaksi usein olohuoneen sisustusta. Sillä ja sen sisällöllä on useita merkityksiä. Kirjat voivat liittyä muistoihin tai haaveisiin ja ne voivat olla osa minä-kuvaa, joka on kodissa esillä kaikille.
”Kirjat on osa minua…kannet, teksti ja mistä hankin tai sain…”
Vastauksissa kirjoitetaan paljon kirjojen hankkimisesta ja niiden järjestelemisestä hyllyyn. Joillakin kirjat ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä, joillain aakkosittain aiheen mukaan ja joillain väreittäin. Kirjoja säilytetään myös muualla kuin hyllyissä. Keskeneräiset lukemisen alla olevat kirjat löytyvät muun muassa yöpöydiltä ja kirjoja, joita ei aktiivisesti lueta, mutta ei malteta heittää poiskaan, varastoidaan laatikoissa vinteille tai komeroihin. Kirjahyllyyn hankitaan kirjoja eri tavoin; kaupoista, divareista, kirjastojen poistoista tai kirjoja kierrätetään ja vaihdetaan.
”Haluan yhä omistaa kirjoja, mutta asetin itselleni rajat että minun täytyy lukea 5 kirjaa omasta hyllystä ennen kuin saan hankkia uuden kirjan. Ellei vastaan tule joku aivan erityinen kirja!”
Monelle kirjoihin liittyy vahva side ja tämä näkyy myös hyllyissä. Henkilökohtaisia kirjoja säilytetään makuuhuoneessa ja kirjoja järjestellään hyllyyn niin, että niiden näkeminen ja selailu voi viedä muistoihin ja unelmiin. Myös käytäntö sanelee hyllyjen sisältöä: vapaa-ajan asunnolle tarvitaan lukemista sadepäivien varalta tai esim. sienikirjoja. Keittiössä taas ovat keittokirjat ja makuuhuoneessa erään vastaajan tavoin nimettynä ”unen antavat kirjat”.
”Olen aina tykännyt kirjoista. Rakkaimpiin on vahvat tunnesiteet. Vanhat kuluneet kirjat ovat kauniita. Ja yhtä lailla uudemmatkin.”
Kirjahylly on vastausten perusteella mielenkiintoinen kokonaisuus jokaisen ihmisen mieltymyksiä. Se on kuin vitriini mielensisäiseen maailmaan. Vastauksissa mainitaan myös, mitä ei haluta tai hävetään pitää esillä hyllyssä. Kirjan materiaalinen olomuoto on myös monille tärkeä. Digitaalisiakin kirjahyllyjä vastaajilla on, mutta monelle kirjan koskettaminen, hypistely ja selailu on nimenomaan tärkeää.
”Joskus ostan myös kirjoja, jotka näyttävät hyvältä hyllyssäni. Saatan ajatella, että tietynlaiset kirjat hyllyssäni antavat minusta itsestäni hyvän kuvan. En ole kuitenkaan koskaan ostanut kirjaa, jota en aikoisi lukea.”
Kirjahyllyssä tärkeät yksittäiset kirjat muodostavat kokonaisuuden, joka on omistajansa näköinen. Kirjahyllyn perusta on kirja. Muita esineitä on vähänlaisesti. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että kirjahylly on yhä olennainen osa kotia. Jos kirjaa ei tarvitse julistaa kuolevaksi, niin ei kirjahyllyäkään.
”Mutta kyllä minulle itse kirjahyllykin on tullut koko ajan tärkeämmäksi. Se on vähän sellainen turva kaoottisessa maailmassa.”
Pukstaavin tuottaja-tiedottaja Laura Seesmeri
Sitaatit aineistosta
Kuva: Eeva Leena Lehtisalo / Pukstaavin valokuvakokoelma
